AIKAKAUDEN TÄRKEIN KIRJA?

Kenties aikakautemme tärkein kirja on tässä kädessäni, ja se on lainattu Jokioisten kunnan kirjastosta.

Tehomaatalouden vaikutukset luonnolle ja tuotantoeläimille paikallisesta ja globaalista näkökulmasta

Philip Lymberyn kirja 60 satoa jäljellä avaa pysäyttävän näkymän maatalouden globaaleihin ongelmiin. Se ei ole vain kertomus ruoantuotannosta ja maaperän köyhtymisestä, vaan myös tarina kuinka tehomaatalous uhkaa sekä tuotantoeläinten hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta, ja sitä kautta koko ihmiskunnan selviymistä tulevaisuudessa.

Lymbery näyttää konkreettisesti, kuinka teollistunut ja monokulttuureihin perustuva maatalous on muuttanut maisemia ja ravistellut ekosysteemejä, sillä kirjan teon yhteydessä hän on matkustanut ympäri maailman keskustellakseen paikallisten viljelijöiden kanssa eri alueiden maatalouden nykytilasta ja kehityksestä.

Kaikkialla kehitys ei enää mene huonompaan suuntaan, vaikkakin yleisesti koneet, lannoitteet ja torjunta-aineet ovat tehostaneet tuotantoa, mutta samalla köyhdyttäneet maaperää yksipuolisella monokulttuurilla luonnonvaraisten lajien kadotessa ympäristöstä ja lähialueilta. Ja kun monokulttuuriset pellot laajenevat ja yksipuolistuvat entisestään, niin perinteiset niityt ja luonnonreunat – monen jo ennestään harvalukuisten lajien elinympäristöt pirstoutuvat tai häviävät kokonaan.

Erityisen raju esimerkki löytyy Etelä-Amerikasta. Soijantuotanto esimerkiksi Brasiliassa on moninkertaistunut muutamassa vuosikymmenessä. Uuden viljelymaan tieltä on hakattu valtavia alueita sademetsää, mikä on tuhoisaa niin ilmastolle kuin luonnon monimuotoisuudelle. Samalla paikalliset ihmiset joutuvat väistymään. Heitä uhkaillaan, painostetaan ja jopa surmataan, jos he eivät suostu lähtemään pois mailtaan suurten viljelyhankkeiden tieltä.

Kirjan otsikko ”60 satoa jäljellä” ei ole pelkkä varoituksen sana – monin paikoin se on ikävä kyllä täyttä faktaa. Maapallolla on lukuisia viljelyalueita, joissa maaperän ravinteet riittävät enää 60 sadon tuottamiseen, ellei kehityksen suunta muutu ja maaperän humuspitoisuutta saada kasvuun.

Yksipuolinen tehotuotanto ja monokulttuurit köyhdyttävät maaperää sitä vauhtia, että viljely käy tulevaisuudessa mahdottomaksi. Jos maatalous ei muutu luonnollisempaan ja kestävämpään suuntaan, seurauksena voi olla ennen näkemättömiä nälänhätiä.

Myös omilla valinnoilla on merkitystä. Itse juon ainoastaan luomumaitoa, koska luomutuotanto takaa, että lehmät pääsevät ruokailemaan niityillä. Tämä ylläpitää monipuolista ympäristöä: niittyjen kasvit ja lehmän lanta tarjoavat monipuolisen elinympäristön hyönteisille, ja hyönteiset taas ruokkivat esimerkiksi pääskyjä, joiden kannat ovat Suomessakin vähentyneet, osittain juuri siksi, että karjaa ei laidunna vapaasti enää siinä määrin kuin muutama vuosikymmen sitten. Näinkin pieneltä tuntuva valinta voi osaltaan tukea luonnon monimuotoisuutta.

Kokonaisuudessaan tärkeä kirja muistuttaa siitä, että ruoantuotannon ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Jos maaperä köyhtyy liikaa ja monimuotoisuus katoaa, pian voidaan olla tilanteessa, että maatalous katoaa ja elintarvikehuolto pettää. Siksi Lymberyn sanoma onkin selkeä: ratkaisuja kestävämmän maatalouden eteen on tehtävä nyt, eikä joskus myöhemmin, sillä reilu puoli vuosisataa ei ole pitkä aika, ja joka vuosi maaperän humuspitoisuus vähenee vähenemistään.

60 satoa jäljellä on samalla sekä varoitus että toivon viesti. Se osoittaa, että vaihtoehtoja on olemassa – kestävä maatalous luonnollisilla lannoitteilla, tuotantoeläinten siirtäminen pois ahtaista sisätiloista ja monipuolisen, ei monokulttuureihin perustuvan maatalouden turvaaminen ovat kaikki askeleita kohti parempaa tulevaisuutta, josta myös ympäröivä luonto ja ihmiset hyötyvät.

Lopulta kyse ei ole vain ympäristöstä, vaan meidän jokaisen tulevaisuudesta.

Mitä päätöksiä teemme nyt, ratkaisee sen, millainen maailma jää seuraaville sukupolville. Siksi jokaisen tulisi lukea tämä kirja – se on ehkä yksi tärkeimmistä kirjoista juuri nyt.

- - - -

Samasta teemasta, eli maaperän tärkeydestä puhuu myös intialainen joogi, mystikko ja visionääri Sadhguru. Hän on aloittanut kansainvälisen Save Soil -kampanjan, joka pyrkii herättämään tietoisuutta maaperän köyhtymisestä ja sen ratkaisevasta merkityksestä koko planeetan tulevaisuudelle.

Ao. videolla Sadhguru on Joe Rogan Experience -podcast jakson vieraana ja avaa monen muun asian ohella myös maaperä kysymystä - miksi se on niin tärkeää. Maaperästä keskustallaan ajankohdassa 08:51.