Lintukannat huvenneet - Suojelu on paras lääke

Lintu- ja luontodirektiivin alainen tuore Suomen Ympäristökeskuksen raportointi heinäkuulta 2025 kertoo jokseenkin karua kieltä siitä, mitä esimerksi lintumäärille on Suomessa tapahtunut vuosien 2019 - 2024 välillä. Arviolta 46,7 miljoonaa lintuparia pesi maassamme viime vuosina – määrä on kuusi prosenttia pienempi kuin kuusi vuotta sitten.

Hömötiainen (poecile montanus) on luokiteltu Suomessa erittäin uhanlaiseksi lintulajiksi voimakkaan taantumisen vuoksi. Reilussa kymmenessä vuodessa lajin kanta on vähentynyt alle puoleen vuonna 2019 tehdyn uhanalaisuusarvion mukaan. Kuva: Jokioinen, 24.3.2024. © Oskari Kekkonen

Vähemmän linnunlaulua

6 % pudotus ei ehkä paperilla näytä suurelta, mutta käytännössä se tarkoittaa miljoonia linnunlauluja vähemmän kevät-kesäisessä luonnossa. Erityisen huolestuttavaa on, että nyt vähenemistä on havaittu juuri sellaisissa lajeissa, jotka ovat olleet meille kaikkein tutuimpia: peippo ja pajulintu eivät enää laula kotimaamme maastoissa entiseen tahtiin. Toki peippo ja pajulintu ovat yhä yleisimmät pesimäaljit kotimaassa, mutta kuinka pitkään - sen näyttää tulevaisuus.

Raporttoinin mukaan peippoja (fringilla coelebs) arvioitiin pesineen Suomessa 6,5 miljoonaa paria, mikä on 15 % prosenttia vähemmän kuin edellisellä tarkastelujaksolla ( vuodet 2013 - 2018 ). Edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna myös pesivien pajulintuparien (phylloscopus trochilus) määrä putosi 30 %, mikä tarkoitti, että pesiviä pareja oli 6,1 miljoonaa, ja ettei pajulintu enää pidä kärkipaikkaa Suomen runsaslukuisimpana pesimälajina.

Lintujen tarina ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti ankea. Osa lajeista voi edelleen “hyvin” ja lajien kannat ovat pysytelleet entisellään ja joidenkin kannat ovat vahvistuneet – esimerkiksi tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka ovat runsastuneet.

Samaan aikaan 80 lintulajia on kuitenkin taantunut: edellä mainittujen lisäksi joukossa mm. peltosirkku, hömötiainen ja punasotka, ja 96 lajia sinnittelee entisellä tasollaan. Tämä kertoo siitä, että luonnon tila muuttuu nopeasti, ja että jokaisen lajin menestys on sidoksissa herkkään tasapainoon ympäristössään, niin pesimäympäristössä kuin muuttomatkalla.

Hömötiaisten taantuminen jatkuu edelleen ankarana

Vuodesta 2019 lähtien hömötiainen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Tällöin hömötiaiskannan arvioitiin huvenneen alle puoleen kymmenen vuoden takaisesta määrästä. Uudessa, vuoden 2025 raportoinnissa hömötiaiskannan pitkän aikavälin muutokseksi arvioidaan jopa -65 % ja ennen niin runsasta metsiemme lintua pesi maassamme enää 410 000 paria.

Hömötiainen kärsii erityisesti elinympäristöjen muutoksesta, vanhojen metsien ja lahopuun puutteesta. Kehityksen suunta tulisi kääntää mahdollisimman pian ja se onnistuu ainoastaan suojelemalla lisää hömötiaiselle sopivia elinympäristöjä, eli vanhoja metsiä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

“Kekcusman tuotteilla tuet aina luontomme monimuotoisuutta.”

Metsä on kotini -mukisarja ottaa näyttävästi kantaa kotimaisen luonnon puolesta.Sarjan ensimmäistä mukia koristaa luonnollisesti metsiemme piskuinen ilopilleri - hömötiainen (poecile montanus). Suunnittelemassani printissä hömötiainen on siirtynyt taivaalliseen joukkoon ihmettelemään minne se kotimetsä oikein katosi. Kuvassa on siis käynnissä oleva avohakkuutyömaa, jossa oikeaa tiaismetsää laitettiin nurin hehtaarikaupalla. Kuvan oton jälkeen myös kuvan oikean puoleinen metsä tuhottiin. Tutustu printtiin tarkemmin GALLERIA-sivulla ja osta aidosti hyvää tekevä muki Shop Kekcusma -verkkokaupasta. Printistä voi suunnitella muitakin kuvatuotteita - toteuta ainutlaatuinen ideasi ottamalla yhteyttä FOTOGRFIK-kuvapalveluun.

Lintukantojen taantumisen taustalla ovat tutut tekijät: metsätalous muokkaa metsiämme, vesistöt kärsivät kuormituksesta, perinteiset maatalousympäristöt katoavat, ja lisäksi metsästys sekä vieraslajien aiheuttama saalistus painavat monien lajien kantoja alaspäin. Muuttolintujen osalta tilannetta vaikeuttavat myös ympäristömuutokset lintujen muuttoreittien varrella sekä talvehtimisalueilla, mikä voi myös olla ratkaiseva tekijä lajin selviytymisen kannalta.

Linnut ovat yksi selkeimmistä luonnon tilan mittareista – kun ne vähenevät, se on merkki siitä, että koko ekosysteemi on ahtaalla.

Hankkimalla Kekcusman tuotteita olet mukana turvaamassa vanhojen metsien suojelua ja aidosti luomassa luonnolle parempaa huomista. Jokaisella kulutusvalinnalla on merkitystä - valitse siis takuulla luonnolle hyvää tekeviä valmistajia ja tuottajia; siitä kotimainen luonto ja paikalliset yrittäjät kiittävät.

Lähteet:

Suomen yhteenveto 2025 lintudirektiivin raportoinnista ja vertailu edelliseen 2019 raportointiin. Lataa PDF-taulukko klikkaamalla. Taulukon tekijä Suomen Ympäristökeskus (SYKE).

https://www.sttinfo.fi/tiedote/71437701/luontotyyppien-ja-lajien-tilan-heikkeneminen-jatkuu-suunta-voidaan-kaantaa-investoimalla-ennallistamiseen?publisherId=69819243&lang=fi

https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/lajien-monimuotoisuus/lintudirektiivi

https://ym.fi/-/luonnon-tilasta-tuore-arvio-suomi-raportoi-eu-lle-luontotyyppien-ja-lajien-tilasta-ja-kehityksesta

https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM072:00/2023

Seuraava
Seuraava

Huuhkajan säväyttävä vierailu pihapiirissä